FI EN

Guggenheim Helsinki oli Helsingin kaupungin ja Solomon R. Guggenheim -säätiön hanke, jossa kartoitettiin mahdollisuuksia rakentaa Guggenheim-museo Helsinkiin. Hankkeesta ja sen toteutuksesta käytiin keskusteluja vuosien 2011–2016 aikana.

Yhteistyöselvitys 2011–2012

Vuoden 2011 tammikuussa Helsingin kaupunki tilasi Solomon R. Guggenheimin säätiöltä yhteistyöselvityksen Guggenheim-museon mahdollisesta rakentamisesta Helsinkiin. Tämä selvitys julkaistiin tammikuussa 2012. Sen pohjalta ehdotettiin toteutettavaksi museota, joka keskittyisi arkkitehtuuriin ja muotoiluun.

Museo olisi rakennettu Katajanokalle Kanavaterminaalin paikalle. Helsingin kaupunki olisi luovuttanut tilat Guggenheim Helsinki -museolle pitkäaikaisella sopimuksella. Samalla päätäntävalta Helsingin kaupungin taidemuseon näyttelytoiminnasta olisi siirretty Guggenheim-museolle. Ehdotus eteni kaupunginhallitukseen toukokuussa 2012, jossa se hylättiin äänin 8–7.

Uusi ehdotus 2013

Guggenheim-säätiö näki kuitenkin edelleen Helsingin suuren potentiaalin museokaupunkina. Se jatkoi kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen selvitystyötä siitä, minkälaisena kaupunkilaiset ja päättäjät voisivat nähdä Guggenheim Helsinki -museohankkeen toteutettavan.

Selvitystyön tuloksena syksyllä 2013 julkaistiin uusi ehdotus, jossa otettiin laajemmin huomioon eri osapuolten näkemykset museon toteutuksesta, sen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset vaikutukset sekä muutokset toimintaympäristössä. Guggenheim-säätiön puheenjohtaja Richard Armstrong totesi ehdotuksen julkistamistilaisuudessa Helsingin olevan kiinnostava kohde mahdolliselle museolle, koska sillä on ”rikas historia taiteen, designin ja arkkitehtuurin kotina. Kaupunki myös toimii siltana idän ja lännen välissä ja on tiiviisti yhteydessä niin muihin Pohjoismaihin kuin Baltiaan. Suomalaisten kansainvälisessä menestyksessä näkyy koulutusta ja kulttuuria arvostava perinne.”

Julkaistun ehdotuksen mukaan museoinvestoinnista vastaisivat yhdessä Suomen valtio, Helsinki ja sen ympäryskaupungit sekä yksityiset rahoittajat. Tällainen rahoituskuvio, jossa julkiset ja yksityiset rahoittajat osallistuvat kaikki museon rakentamiseen oli ja on yhä Suomessa poikkeuksellinen museoiden saralla. Ehdotuksessa julkaistiin neljä erilaista vaihtoehtoa museon rahoittamiseksi, jotka erosivat toisistaan esimerkiksi rakennusinvestoinnin ja lisenssimaksun kustannusten jakautumisessa eri tahojen kesken. Ehdotuksen julkaisun yhteydessä kerrottiin myös Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun mahdollisesta järjestämisestä.

Arkkitehtuurikilpailu 2014–2015

Helsinkiin ehdotetusta Guggenheim-museosta järjestettiinkin avoin kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, joka käynnistyi kesäkuussa 2014. Kaksivaiheisen kilpailun ensimmäiseen vaiheeseen jätettiin 1 715 työtä yhteensä 77 maasta. Kilpailun kuusi finalistia julkistettiin Helsingissä joulukuussa 2014, ja valmiit kilpailutyöt esiteltiin ensimmäistä kertaa yleisölle Guggenheim Helsinki Now -näyttelyssä Helsingin Taidehallissa keväällä 2014.

Kesäkuussa 2015 Moreau Kusunoki Architectes julistettiin Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittajaksi. Arkkitehtuurikilpailu rahoitettiin kokonaisuudessaan yksityisin lahjoituksin.

Valtuustossa käsitelty esitys 2016

Syyskuussa 2016 istuva hallitus ilmoitti budjettineuvottelujen yhteydessä päätöksestään olla osallistumatta Guggenheim Helsinki -museon rakentamisinvestointiin. Tältä pohjalta marraskuun 3. päivänä vuonna 2016 Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen esitteli kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle esityksen Guggenheim Helsinki -museon toteuttamisesta ilman valtion rahoitusta.

Esityksen mukaan museo olisi rahoitettu siten, että Helsingin kaupungin ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön yhdessä perustama, erillisyhtiön kokonaan omistama kiinteistöosakeyhtiö olisi vastannut museon rakentamisesta. Museon rakennuskustannukset olisivat olleet yhteensä 130 miljoonaa euroa. Summasta kaupungin osuus olisi ollut enintään 80 miljoonaa euroa ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiön enintään 15 miljoonaa euroa. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiö olisi ottanut 35 miljoonan euron lainan. Esityksessä yksityisen rahoituksen määrää oli nostettu merkittävästi, ja sillä oltaisiin katettu muun muassa lisenssimaksu.

Esityksessä todettiin, että Guggenheim Helsinki olisi suomalainen museo, jota johtaisi suomalainen organisaatio. Museon näyttelyistä noin kolmannes olisi toteutettu paikallisesti, kolmannes yhteistyössä muiden Guggenheim-museoiden kanssa ja kolmannes yhteistyössä maailman muiden museoiden ja organisaatioiden kanssa.

Esitys aiheutti vilkasta keskustelua ennen kuin se eteni kaupunginhallituksen kautta kaupunginvaltuuston käsittelyyn 30.11.2016. Osana valtuuston käsittelyä kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö teki vastaehdotuksen esityksen palauttamisesta takaisin Guggenheim-säätiölle valmisteluun. Vastaehdotuksessa esitettiin, että kaupunki ei takaisi 35 miljoonan euron lainaa, ja samalla julkisen rahoituksen osuus investoinnista olisi korkeintaan 49 %. Pitkälle yöhön venyneen istunnon lopputuloksena Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti museoesitystä vastaan äänin 53–32. Myös Männistön vastaehdotus hylättiin.

Päätöksen jälkeen Guggenheim Helsingin Tukisäätiön puheenjohtaja Ari Lahti kiitti hankkeen tukijoita ja valmistelutyöhön osallistuneita. Samalla hän kertoi olevansa iloinen Helsingin ja Suomen saamasta positiivisesta huomiosta, ja toivoi, että esityksen pohjalta käyty laaja kansalaiskeskustelu antaa rohkeutta kehittyvän, kansainvälisen Suomen ja pääkaupunkiseudun visiointiin myös tulevaisuudessa.

Hankkeen vaiheet

1
Tammikuu 2011

Helsingin kaupunki kertoi tilanneensa Guggenheim-säätiöltä selvityksen mahdollisen Guggenheim-museon sijoittamisesta Helsinkiin.

2
Toukokuu 2012

Helsingin kaupunginhallitus äänesti hanketta vastaan äänin 8–7.

3
Syyskuu 2013

Solomon R. Guggenheim -säätiö esitteli uudistetun ehdotuksen Guggenheim Helsinki -museosta.

4
Tammikuu 2014

Helsingin kaupunginhallitus varasi Etelärannassa sijaitsevan tontin Guggenheim Helsinki -museon arkkitehtuurikilpailua varten.

5
Kesä 2014 – Kesä 2015

Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailu. Kilpailuun osallistui yli 1 700 ehdotusta ympäri maailman.

6
Kesäkuu 2015

Moreau Kusunoki Architectesin työ Art in the City valittiin Guggenheim Helsinki -arkkitehtuurikilpailun voittajaksi.

7
3.11.2016

Helsingin kaupunki esitteli päivitetyn esityksen.

8
21.11.2016

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi esityksen äänin 8–7.

9
30.11.2016

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti museoesitystä vastaan äänin 53–32.

Solomon R. Guggenheimin säätiö

Guggenheim on kansainvälinen taidemuseoverkosto, jota ylläpitää voittoa tavoittelematon Solomon R. Guggenheimin säätiö. Säätiöllä on tällä hetkellä kolme varsinaista museota: Solomon R. Guggenheim -museo New Yorkissa, Peggy Guggenheim Collection Venetsiassa ja Guggenheim Museum Bilbao Espanjan Bilbaossa. Lisäksi säätiöllä on muuta toimintaa, kuten kiertäviä näyttelyitä ja galleriatoimintaa, ympäri maailmaa.

Solomon R. Guggenheimin säätiön tehtävä on lisätä taiteen, arkkitehtuurin ja visuaalisen kulttuurin tuntemusta ja arvostusta. Guggenheim haluaa tuoda tavalliset ihmiset lähemmäksi modernia ja nykytaidetta järjestämällä näyttelyitä ja taidekasvatusohjelmia sekä tekemällä tutkimuksia ja julkaisuja.

Guggenheim Helsingin tukisäätiö

Guggenheim Helsinki -museon kehittämistä varten perustettiin Guggenheim Helsingin Tukisäätiö. Aluksi Tukisäätiön tehtävänä oli tukea vuosina 2014–2015 järjestettyä arkkitehtuurikilpailua sekä kilpailuun liittyviä julkisia, eri kohderyhmille suunnattuja ohjelmia.

Tukisäätiön perustivat Helsingissä keväällä 2014 Solomon R. Guggenheimin säätiö, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja Rakennusteollisuus RT ry. Tukisäätiön puheenjohtajana toimi investointipankkiiri Ari Lahti.

Lisätiedot

Guggenheim Helsingin Tukisäätiö
info@ghsf.fi

Solomon R. Guggenheim Foundation
pressoffice@guggenheim.org